Euran esihistoriaan ja modernismia

Euran kunta on erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut sekoitus esihistoriaa ja modernismia. Euran rakennuskannassa ovat samaan aikaan läsnä esimerkiksi taiteilija Jalmari Karhulan kansallisromantisoitu jugend sekä modernisnin etunenässä kulkeneet kansallinen merkkiteos, Alvar Aallon Terassitalo ja Jokisauna Kauttualla.

Kiukaisten kunnan liityttyä Euraan vuoden 2009 alusta kunnan asukasmäärä on lähes 13 000, josta 7000 asuu kuntakeskuksessa. Euralla on vahvat historialliset perinteet, jotka liittyvät niin esihistoriaan kuin teollistuva yhteiskunnan vaiheisiin.

Euran kirkko sijaitsee Sorkkisten kylän raitilla, hautausmaan ympäröimänä. Josef Stenbäckin 1898 suunnittelema kirkko edustaa kertaustyylejä, gotiikkaa. Sen rakennusaineita ovat punagraniitti ja punatiili. Korjauksen vuonna 1920 suunnitteli myöskin arvostettu arkkitehti Erkki Huttunen ja julkisivukorjauksen vuosina 2000-2001 arkkitehdit Ola Laiho ja Markku Hyvönen Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Rauniosta.

Euran nuorisoseuran Pirtti edustaa kansallisesti maamme seurojentalojen parhaimmistoa. Taiteilija Jalmari Karhula Euran  Pirtti  vuodelta 1909 edustaa jugendia  Taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelemassa jugendtyylisessä suuressa puurakennuksessa on Karhulan arkkitehtuurille tyypillinen massiivinen katto-osa ja moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen sisätiloissa on juhlasali ja näyttämö, ravintola, näyttelytila, lukusali ja kokoontumishuoneita. Pirttiä voi pitää Karhulan kokonaistaideteoksena, sillä hänen käsialaansa ovat rakennuksen kaikki yksityiskohdat. Euran pirtti liittyy kiinteästi Euran historialliseen kyläkuvaan ja identiteettiin. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvun alussa.

Euran Pirtti; taiteilija Jalmari Karhula 1909

Euran pirtti on massiivinen rakennus

Moniruutuiset ikkunat ja niiden leikkisä sijoittaminen tekevät Pirtistä omaleimaisen ja Karhulan kädenjäjestä tunnistettavan.

Esimerkin rakennusten uudesta käyttötarkoituksesta tarjoaa  Isovahen tilan (1912) Jalmari Karhulan käsialaa oleva  kivinavetta vuodelta 1920. Nykyään navetassa toimii Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme. Opastuskeskuksessa on esillä Euran poikkeuksellisen edustaviin esihistoriallisiin muinaislöytöihin liittyvä näyttely. Kivinavetasta ei valitettavasti ole kuvaa.

Sen sijaan kuva löytyy vielä yhdestä Jalmari Karhulan suunnittelemasta rakennuksesta, joka elävöittää kylänraittia hieman pidemmällä. Kyseessä on Karhulan suunnittelema jyrkkäkattoinen viljavarasto hänen kotitilansa läheisyydessä. Arkinenkin asia voi olla kiinnostava ja kaunis!

Toinen Euran rakennusperinnön erikoisuus on Kauttuan ruukinpuiston alueen moniilmeinen, säilynyt ja ennenkaikkea elävä rakennuskanta. Kauttualla sijainnut Ruukki on yksi kolmesta Satakunnassa toimineesta ruukista, Porin Noormarkun ja Ulvilan Leineperin lisäksi.

Terassitalo; 1939 Alvar Aalto

Terassitaloa

Kauttuan ruukin miljöötä

Nykyään Kauttualla toimiva Paperitehdas

Aino ja Alvar Aallon Jokisauna 1946

Jokisaunan alakerrassa sijaitsevat alkuperäiset saunatilat, yläkerrassa pukuhuoneet ja kahviotilat. Nykyisin rakennuksessa toimii Desingnpesula.

Myös Euran keskustassa modernismi näkyy toisinaan huikeissa mittasuhteissa.

Eura hyödyntää funktionalismin kärkirakennuksia myös nykyisessä keskustarakentamisessa. Euran kunnan verkkosivuilla kehotetaan: "Tule rakentamaan tulevaisuutta - uutta aaltoa Euraan". Ilmoituksessa on kyse Euran vuonna 2007 vahvistetusta asemakaavamuutoksesta, jolla Satakunnankadulle on osoitettu uusia tontteja uusille kiinnostavalta kuulostaville rakennuksille. "Kaava-alueen keskeisen kadun, Satakunnankadun varteen on kaavoitettu terassitaloja, viisi poikkeuksellisen mielenkiintoista asuin-liiketalotonttia."
Lisätietoja Euran suunnitelmista kunnan kotisivuilta.

Euran uusimpiin maamerkkeihin kuuluu Biolanin uusi kokeileva konttori ja edustusrakennus. Sen erikoisuuksiin kuuluvat olkikatto, lasipyramidi sekä ekologiset materiaalit.

Sorkkisten raitin varrella sijainnut tyypillinen 1960-luvun kunnantalo koki mittava muutoskorjauksen ja laajennuksen 2000-luvun alussa. Suunnittelijana toimi Euran kunnan tekninen johtaja rakennusarkkitehti Aarno Oksanen. Alkuperäinen MKR:n peruskunnantalo tyyppien mukaan toteutettu kunnantalo säilyi entisellään, mutta sen sisäänkäyntiin ja toiminnallisuuteen saatiin muutoksena huomattavia etuja.

Euran kunnantalo 1963 – 64 arkkitehti Juhani Nylund, Korjaus RA Aarno Oksanen.

Huittisten kaupunki sisältää monen ajan ulottuvuuden

Huittisten myöhäiskeskiaikainen kivikirkko ympäristöineen edustaa entisen suurpitäjän historiallista keskustaa. Merkittävien valtateiden risteykseen syntynyt kivikirkon ympäristö rakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Huittisten keskiaikainen kivikirkko 1500-luvulta; muutos 1793, laajennus 1860, restaurointi 1958-59 Olli Kestilä, säilynyt kalkkimaalauksia 1500-luvulta

Suorakaiteen muotoiseen harmaakivikirkkoon liittyy uudempi, kahdessa osassa rakennettu mansardikattoinen poikkilaiva sekä korkea länsitorni. Kirkkosalin päätilan muodostaa 1700-luvun lopun ja 1860-luvun pohjois-eteläsuuntainen laajennusosa, keskiaikainen osa kirkkoa toimii 1950-luvun lopun restauroinnin jälkeen omana kappelimaisena tilanaan.

Porttiholvein varustetun kiviaidan ympäröimässä tunnelmallisessa kirkkotarhassa on säilynyt paljon merkittäviä vanhoja hautamuistomerkkejä.

Kirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluu harmaakivinen viljamakasiini, nykyinen Huittisten museo.

Harmaakivinen pitäjänmakasiinin seinäpintaa; 1902 C.A. Brander

Lauttakylän rakennuskanta Huittisten keskustassa on säilynyt kokonaisuutena vakuuttavana esimerkkinä 1930-40-50-luvun liikerakennus-funkiksesta. Rakennukset ovat muutamaa uudempaa täydennysrakennuskohdetta lukuunottamatta säilyneet keskuskadulla  ja näin näkymä on säilynyt monin paikoin arvokkaan yhtenäisenä.

Funkista jatkamaan on rakennettu seuraavan sukupolven rakennuksia niin, että ne jatkavat tyylillisesti vanhojen liikerakennusten ilmettä.

Tallaisia uudempia rakennuksia ovat Lauttakyläntien risteyksessä ns. toinen säästöpankki 1960-luvulta. rakennuksen arkkitehtinä on toiminut Eino Tuompo.

Toinen säästöpankki, arkkitehti Eino Tuompo 1960-luku

Toisen säästöpankin seinässä on vielä viitteitä rakennuksen alkuperäisestä mahtavuudesta. Taustalla toisen uudemman rakennuksen, osuuspankin alkuperäiset arkkitehtoniset ominaispiirteensä säilyttänyt, 1960-70-luvun tyypillinen liike- ja toimistorakennus. Osuuspankin talon suunnittelija on arkkitehti Pekka Hakaniemi 1967.

Vanhempia funkisrakennuksia edustaa kiinnostava Valtakulman pitkä rakennus, joka on muotoiltu kaarevaksi kadun suuntaisesti. Rakennuksen taakse on kytketty SOK:n varasto vuodelta 1949.

Valtakulma 1951

Lataman talo 1930-luvulta on säilyttänyt tyypilliset mittasuhteensa. Taustalla näkyy ilmeisesti Jaakko Tähtisen suunnittelema pankkirakennus (SYP). 

Lataman talo 1930-luvulta

Kauko Karin 1941 suunnittelema keltainen liikerakennus Risto Rytin kadun toisessa päässä on säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Tunnistettavaa funktionalismia edustava rakennus on tärkeä osa saman aikakauden liikerakennusten ryhmää sekä sillan ympäristön rakennuskantaa. Alunpitäen Savilinnaksi kutsuttuun taloon tuli kolme myymälää ja elokuvateatteri alakertaan, ravintola ja seitsemänhuoneinen matkustajakoti yläkertaan. Nykyisin Savilinnassa on liike- ja asuintiloja.

  Näkymää Risto Rytin kadun suuntaisesti keskustaan päin.

Huittisten kaupungintalovalmistui vuonna 1982. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto S.Juola & Co Ky. Ruskeatiilinen rakennus on sisäpihalta avoimeksi jäävä neliön mallinen rakennus. Sekä kaakkoiskulmalla että lounaissivulla on lasikäytävällä runkoon kytketyt tiiliset siivekkeet. Ikkunat ovat yksinkertaiset, vaakapuulla alaosasta tuuletusikkunaan jaetut. Sisäänkäyntien yllä on neliskanttisten pylväiden kannattelemat, rungon muodostamat katokset sekä kaakkois- että luoteissivuilla. Rakennus on säilynyt autenttisena sekä ulko- että sisätiloiltaan.

Kaupungintalon sisäpihaa

 Uusinta arkkitehtuuria Huittisissa edustaa arkkitehti Maija-Riitta Norrin kaksi rakennusryhmää Punkalaitumenjoen rannalla. Huittisten kaupungin pääkirjasto on valmistunut vuosina 1999—2001. Pääkirjasto toteutettiin kutsukilpailuna. Toinen norrin samaan miljööseen suunnittelema kohde on Palvelukoti Kaariranta vuodelta 1995—97. Kaariranta sisältää 35 palveluasuntoa.

Näkymä joen yli Norrin suunnittelemiin kohteisiin. Vasemmalla Kaarirannan rakennuksia, oikealla kirjasto.

Huittisten pääkirjasto; arkkitehti Maija-Riitta Norri 2001.

 

Kirjaston etukatosta

Norrin suunnittelema Kaariranta syysasussaan. Taustalla näkyy joen ylitse kirkon torni.

Eurajoki - uutta ja vanhaa

Eurajoki on samalla sekoitus vanhaa rakennuskantaa ja uutta teollisuutta. Kylänraitti myötäilee idyllistä mutkittelevaa jokea, jonka ympärille tämä kunta on muodostunut.

Eurajoen ylittävä silta ja näkymä sillan yli.

Mahtipontisen kunnantalon vieressä sijaitseva uusi päiväkotirakennus on turkulaisen Vahtera Arkkitehdit -toimiston käsialaa. Päiväkoti Majakkana tunnetun rakennuksen korkein osa kytkeytyy Eurajoella ehkä lähiten Olkiluodon ydinvoiman "high-teknologismiin".

Eurajoen uusi päiväkoti; Vahtera Arkkitehdit 2009

Kunnantalon suunnittelijaksi valittiin arkkitehtikilpailun pohjalta raumalainen rakennusarkkitehti Erkka Ruusunen.  Mahtipontisen kunnantalo on valmistunut rinteeseen, hieman syrjään kylän raitilta vuonna 1989.

Taidetta

Uusi omakotitalo kylänraitilla

Eurajoen puinen ristikirkko sijaitsee keskeisellä paikalla, ja sen ympäristö onkin kokenut suuria muutoksia lyhyessä aikaa. Kirkko on kuitenkin säilynyt monista korjauksista huolimatta, mutta hieman yksinäisenä paikallaan, hautausmaan ympäröimänä. Tyyliltään se on  1800-luvun alun uusklassistinen.

Eurajoen kirkko; 1803 turkulainen Mikael Hartlin.

Eurajoki elää rakentamisen aikaa, sillä Olkiluodon työmaalle tuleville työnteijöille tarvitaan asuntoja

Puhelinyhtiön rakennus on korjattu kauniisti

Lavilan tilan viljamakasiini on P.J. Gylichin käsialaa 1830-luvulta. Se on vaikuttava ilmestys kylänraitilla. Lavilan tilan vaiheet liittyvät läheisesti Vuojoen kartanoon vuoteen 1921, jolloin Lavilasta muodostettiin itsenäinen maatila. Vuojoen kartanoon kuuluessaan, Pehr Gylich suunnitteli Lavian harvinaisen edustavan empiretyylisen viljavaraston 1830-luvulla.

Lavilan tilan viljamakasiini P. J Gylich 1830-luku

Lavilan tilan päärakennus toimii nykyään Kristillisenä opistona.

Irjanteen osuusmeijerin päärakennus on vuodelta 1925 ja se on remontoitu ainakin ulkopuolelta kauniiksi.

Irjanteen osuusmeijerin päärakennus; 1925