Luvian kunta merellisessä Satakunnassa on vuosisatoja vanha laivanrakennuspaikkakuntakunta, jolle ominaisia elinkeinoja, kulkemisen mahdollisuuksia ja vapaa-ajan viettoa meri on aina hallinnut.
Luvian kirkonkylä on maisemaltaan, rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan edustava rannikon kirkonkylä. Luvian rantamaisema jatkaa Rauman, Eurajoen ja Porin ranta-alueiden merellistä Satakunnan rannikkoseudun maisema-aluetta. Pohjoisessa siihen liittyy edelleen Merikarvia.
Luvian kylänraitti Kirkkotie mutkittelee entistä merenrantaa pitkin. Luvianlahti oli vielä 1500- ja osin 1600-luvulla purjehduskelpoinen merenlahti, joka maankohoamisen myötä madaltui ensin kosteaksi niittyalueeksi. Nykyisin viljelypeltona olevan Luvianlahden kuivaamista suunniteltiin jo 1870-luvulla, mutta varsinainen peruskuivatus tehtiin vuoteen 1954 mennessä.
 |
| Kylänraitin koulukeskus toimii ajallisesti kerrostuneessa rakennuskokonaisuudessa. |
 |
| Taaempana uudempia koulurakenuksia |
 |
| Siunauskappeli hautausmaalla on rakennettu vanhan, puretun kirkon hirsistä vuonna 1911. Se sijaitsee vanhalla kirkon paikalla. |
 |
| Vuonna 1800 kuolleen kenraali Jacob Carl Gripenbergin hautakammio hautausmaalla. |
 |
| Hautakammiota kunnostettiin Museoviraston tuella vuonna 1997. |
 |
| Kylänraitti on monikerroksellinen ja kiinnostava. pienet yksityiskohdat, kuten kauniit ja omaleimaiset linja-autopysäkit antavat viimeistellyn ja hoidetun kuvan. |
 |
| Vanhojen kantatilojen piharakennukset kuuluvat kylänraitille. Niiden säilymisen edellytykset eivät ole enää itsestäänselvästi olemassa, sillä niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on monesti loppunut. Luvialla keskustan raitilla olevat piharakennukset elävöittävät maisemaa kauniisti. |
 |
| Uusi kirjasto korostaa Luvian merellisyyttä. Rakennusarkkitehti Juhani Puukka, Suunnittelutoimisto Insar Oy, 2009. |
 |
Uusinta rakennuskantaa edustaa myös keskustaan istutettu päivittäistavarakauppa. Rakennuksen on suunnitellut
Arkkitehti Oy Nordman, Kaj Nordman |
 |
| Luvian keskustan rakennuskantaa, taustalla kirkon torni. |
Rakennushistoriallisesti arvokas Tasalan seuraintalo sijaitsee pienellä kunpareella Luvian keskustassa.
Arkkitehti Antero Pernajan suunnittelema seuraintalo on säilyttänyt 1920-luvun ulkoasunsa. Lisäksi rakennus on aatehistoriallisesti merkittävä, sillä se liittyy 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen aatevirtauksiin kuten nuorisoseura- ja suojeluskunta-aatteisiin.
 |
| Klassistisen ulkokuoren esimerkillisesti säilyttänyt seuraintalo Tasala on suojeltu osayleiskaavalla. Arkkitehti Antero Pernaja 1928 |
Luvian nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1908-1910 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemana. Malliltaan kirkko on tornillinen ristikirkko. Rakennusmateriaalina on käytetty paikallista punertavaa hiekkakiveä, joka on lohkottu karkeiksi kvaadereiksi ns. squared rubble -menetelmällä. Julkisivujen käsittelyssä ja yksityiskohdissa on havaittavissa kansallisromanttisia piirteitä. Kirkkosalia kattaa teräsbetoniholvi. S Kyläraitin puolella kirkkomaata rajaa kivimuuri, jossa on vielä renkaat hevosten kytkemiseksi.
1900-luvun alun kansallisromanttinen kivikirkko on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä.
Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet.
Yksittäisten kalastustilojen ja -torppien lisäksi saaristossa on myöhempää huvila-asutusta. Alkuperäisten kalastajatilojen sijoittelu poikkeaa myöhemmästä rakentamisesta. Kalastajatilat ovat sijoittuneet selkeästi erilleen, usein omille saarilleen ja rakennuspaikaksi on valikoitunut saaren suojaisa paikka. Osa tiloista ja saarista on muuttunut 1900-luvun loppupuolella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesämökkitonteiksi.
Porin pohjoispuolella Merikarvialla elämisen ehdot on myöskin sanellut meri. Myös Merikarvia tuli tunnetuksi veneen ja laivanrakennuksesta pitäjän rajojen ulkopuolellakin. Terva ja myöhemmin puutavara kulki meritse talonpoikaisella purjehdustaidolla.
 |
| Marikarvian kirkko on suomen suurimpia puukirkkoja. Johan Nordstrand 1897-99. |
 |
| Kirkon pohjalaistyylisen tapuli Juha Köykkä |
 |
| Merikarvian uusi kirjasto onarkkitehti Lauri Soraisen suunnittelema |
 |
| Kirjastoa valaiseva kattoikkuna. |
 |
| Kunnanvirasto 1984 arkkitehti Lauri Sorainen. |
 |
| Kunnantalon seinässä on kunnan menneisyydestä ja identiteetistä muistuttavaa taidetta. |
 |
| Kunnantalon lasiosa on valoisa. |
 |
| Kunnantalon sisustassa on viitteitä muunmuassa rannikon rakennusperinteeseen. |
Laivanvarustus ja sahateollisuus kokivat 1840-luvulla voimakkaan nousukauden, alkoi runsas puutavaran vienti. Merikarvialla perustettiin sahoja. Erityisesti Merikarviajoen varrella sijaitsevan Lankosken kylän rakennuskanta viestii 1800-luvun puolivälissä alkaneen teollistumisen ja puutavarakaupan tuomasta vauraudesta. Antti Ahlström aloitti myöhemmin laajaksi kasvaneen teollisuustoiminnan Lankoskelta. Ahlströmiin liittyvä Isotalo on suojeltu rakennussuojelulailla.
Köörtilä on yksi Satakunnan sahatoiminnalla, laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistä. Kylän kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu tiheään kylärakenteeseen, kyläkeskustan talonpoikaistaloihin ja Katavakaupungin pienasutukseen, joissa kuvastuu kylän sosiaalinen hierarkia. Kylästä meren rantaan johtavan tien äärellä on mäkitupalaisten ja torpparien asuttama Katavakaupunki, jonka rakennuskanta on hyvin pienimuotoista. Tie päättyy kylän yhteiseen kalasatamaan, Kiffeliin.
 |
| Rantaan johtavan tien varrella yksi koristeellisimmista rakennuksista, entinen apteekin talo. |
 |
| Ranvintola rantahuone kalasatamassa, saneeraus ravintolaksi Rakennustoimisto Heikki Hakosalo Oy |
 |
| Kiffelin ranta-rakennus kylätien varrella. |
