Teollisuuden tuottamaa arkkitehtuuria Porissa joen pohjoispuollella

Porin Puuvillan tiilinen tuotantorakennus sijaitsee näyttävästi Kokemäenjoen rannalla. Tällaiselta se luultavasti näytti Porin Etelärannasta käsin katsoessa Kivi-Porin ylhäistölle joen vastakkaisella puolella jo valmistuttuaan vuonna 1900.

Porin Puuvilla Oy aloitti toimintansa Pohjoisrannassa 1900. Yhtiön tuotteita olivat kuuluisat puuvillakankaat sekä langat. Forssan painolaitoksen seuraajana Porin Puuvillan painamo oli toinen kankaanpainolaitos Suomessa.

Kun tunnettuja mallistosuunnittelijoita alkoi virrata Puuvillaan, tarvittiin tehtaan työntekijöille asuntoja. Arkkitehti Erik Bryggman oli suunnitellut sotien jälkeen Finlaysonille työsuhdeasuntoja mm. Tampereelle. Suunnitelmat Harjunpäänkadun lamellitaloihin valmistuivat jo 1941. Taloja asuvien naistyöntekijöiden mukaan nimensä saaneet Impilinna ja Satulinna valmistuivat vuosina 1945 ja 1946.

Kahden talon väliin jäävä tila muodostaa suojaisan pihapiirin. Talojen välissä on asukkaiden käytössä oleva pesularakennus.

Erik Bryggman (1891–1955) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923.

Työskennellessään Lindgrenin toimistossa Bryggman tutustui perusteellisesti historialliseen arkkitehtuuriin; hän oli mukana mm. Turun tuomiokirkon restauroinnissa.Klassistisista aiheista Bryggman siirtyi funktionalismin kautta vähitellen 1950-luvulla takaisin romanttisempaan arkkitehtuuriin.

Näissä Bryggmanin Poriin suunnittelemissa taloissa on selkeä funktionalismin leima. Asunnot ovat pieniä. Ne oli alunperin rakennettu Puuvillatehtaan naistyöntekijöiden asunnoiksi, mistä juontavat nimet Impilinna ja Satulinna. Talot on kunnostettu ulkoa kauniisti 1990-luvulla.

Sisäpihanpuoleinen sisäänkäynti.

Puuvillakeskuksen itsensä suunnittelijakaarti on ollut vakuuttavaa. Porin kaupunkikuvan luojaksi nimitetty arkkitehti August Krook ja insinööri Sundell suunnittelivat  kehräämön ja kutomon yhteisesti 1900. Värjäämö on arkkitehti Onni von Zansenin suunnittelema muutamaa vuotta myöhemmin.Tehdasta on edelleen laajennettu Krookin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Puuvillatehtaan kulmalla

Arkkitehti Runar Finnilän piirtämä komea tiilinen konttorirakennus valmistui 1935. Yhdessä tiilisen voimalarakennuksen kanssa se liittyy puuvillatehtaan kokonaisuuteen.

Puuvillatehtaan suuri, sahakattoinen kutomo tuhoutui tulipalossa 1980-luvun alussa, minkä jälkeen tehtaan tekstiilituotanto loppui. Suuri tiilinen tehdaskokonaisuus on otettu uuteen käyttöön. Alueella toimii Porin yliopistokeskus sekä yrityksiä.

Porin Puuvilla on maisemallisesti ja arkkitehtuuriltaan yksi huomattavimpia teollisuuslaitoksia maassamme. Sillä on keskeinen asema osana Porin kansallista kaupunkipuistoa ja se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä.


Lähde: Erik Bryggman, arkkitehtiesittely www.mfa.fi