Tuolloin, 1480-luvulla rakennettu kivikirkko muodosti kirkonkylän kantatilojen Trumetarin, Saarin, Isokartanon sekä kauempana jokivarressa olevan kirkkoherranpappila Gammelgårdin sekä ja Liikistön eli vanhemman kirkon paikan kanssa yhden keskiaikaisen Suomen tärkeimmistä kauppapaikoista. Tästä konkrettisena muistona meillä on tällä hetkellä valtakunnanllisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto).
Nykyisen kirkon holvaus ja tiilipäädyt ovat ajoitettavissa valtaneuvos Sten Sture vanhemman ja piispa Konrad Bitzin aikaan 1480-luvulle. Kirkko on restauroitu 1930 sekä kunnostettu 1970-1971 tehdyssä korjauksessa.
Kirkon länsipuolella olevan kellotapulin alaosa on vuodelta 1757. Sen rakennusmestarina mainitaan porilainen Jaakko Winberg. Tapuli uusittiin 1862 G.Th. Chiewizin suunnitelman mukaan. Tällöin vanha sipulikupoli vaihtui terävään huippuun.
Kirkon kulttuurimaisemaan kuuluu myös arvoalueeseen kuuluva Gammelgårdin kirkkoherranpappila.
Uusrenessanssityylinen kookas päärakennus valmistui 1894. Pihapiirin tuntumassa sijaitseva punakivinen karjarakennus on 1800-luvun lopulta.
Ilmeisesti jo 1200-luvulta samalla paikalla on sijainnut papin virkatalo. Vanhan historian omaavassa paikassa sijaitsee edelleen kirkkoherranvirasto, joskin nyt uusissa tiloissa, vastavalmistuneissa piharakennuksissa vanhassa pihapiirissä.
 |
| Nykyinen kirkkoherranvirasto sijaitsee pihan uudisrakennuksissa. |
 |
| Takana historiallinen pappila, edessä uudet rakennukset. |
Vehmaan puiston ympäröimä pappila sijaitsee Kokemäenjoen rannalla Liikistön vanhan kirkonpaikan läheisyydessä. Pihasta johtaa koivukuja nykyisen kirkon suuntaan.
Vanha pappila, Gammelgård, sijaitsee linnuntietä vanhan kirkonpaikan ja vanhimman hautausmaan, Liikistön, kanssa lähes vierekkäin. Ulvilan uusimmalla hautausmaalla sijaitsee sen sijaan uusin kappeli, joka on arkkitehti Matti Salmivallin suunnittelema.
 |
| Ulvilan siunauskappeli, arkkitehti Matti Salmivalli, 1989. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti