Harvinaisuudet satakuntalaisittain: Karvia ja Honkajoki Suomenselän kulttuurimaisemassa

Karvian ja Honkajoen kunnat muodostavat aivan pohjoisimmassa Satakunnassa ominaispiirteiltään tunnistettavan alueen. Ainoina Satakunnan kuntina (Jämijärven pohjoisimman kaistaleen lisäksi) Karvia ja viereinen Honkajoki kuuluvat tyypilliseen Suomenselän maisemamaakuntaan. Kuntien luonnonmaisemaa leimaa voimakkaasti Pohjankankaan harjulaakso, joka mutkittelee kuntien läpi, luoden ominaiset edellytykset ja resurssit myös kuntien rakentamisen perinteelle. Kuntien sijainti yhden keskiajan pääkulkureiteistä, Kyröskankaan-Pohjankankaantien varrella on tuonut kuntien alueelle vaikutteita kaikilta ympäröiviltä seuduilta, muualta Satakunnasta sekä vieressä avautuvalta Pohjanmaalta.

Karviassa perinteinen asutus on muodostunut Karvianjoen varteen, talot ylemmäksi hyvälle hiekkaharjulle, josta pellot ovat laskeneet kohti jokivesistöä sekä alueelle tyypillistä maisemaa muodostavien Kirkkojärveä ja Karvianjärveä.

Karvian kirkon tapulin portailla

Tapulissa ja kirkossa on paanukatto.

Karvian kirkko; Salomon Köykkä 1789-98. Pohjalaistyylinen punakeltainen tapuli S. Juvell 1806.

Karviassa maatalous on vahvassa asemassa. Vanhat tilakeskukset ovat säilyneet varsin usein alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Vaikka tilakokoja on huimasti kasvatettu ja moni on luopunut maaseutuelinkeinosta, on Karviassa yllättävän vähän aivan täysin autioituneita rakennuksia, joista asukkaat olisivat muuttaneet pois. Summittaisella vertailulla tämän Satakunnan pohjoisimman kunnan rakennuskannan tilannetta Etelä-Satakunnan tapauksiin, ehkä pohjoiselle tyypillinen selvästi etelää pienempipiirteinen rakennuskanta on säilynyt pääosiltaan asuttuna, eivätkä maisemassa korostu tyhjät pihapiirit. Pohjois-Satakunnan etu siis lienee ollut, että pienempipiirteisestä tilakoosta on ollut helpompi huolehtia. Moneen pihapiiriin kun on ilmestynyt 1960-80-lukujen kulkiessa uudempi päärakennus, joka kertoo isäntäsuvun jääneen tontille asutuskeskusten nykyään lisääntyneestä vetovoimaisuudesta huolimatta. Toisin kuin eteläisessä Satakunnassa.

Antin torppa edustaa täysin alkuperäisessä asussaan säilynyttä Karvian 1800-luvun rakennuskantaa.

Suomijärven kansakoulu on edustava esimerkki 1920-luvun maaseudun koulurakennuksesta. Se on rakennettu vuonna 1924 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan. Yksityisomistuksessa.

Kantin klassistinen koulurakennus on edelleen käytössä ja hyvin hoidettu.

Karvialaisten kulttuurirakennusten joukkoon liittyy myös Nuorisoseurantalo Sampola, joka vihittiin käyttöön 1913. Siellä pidettiin jo samana vuonna sortokauden eduskuntavaalit. Taloa on myöhemmin laajennettu näyttämösiivella 1930-luvulla. Samalta ajalta on piharakennus putkatiloineen. Rakennus on hiljattain peruskorjattu ja aktiivisessa käytössä.

Sampolan salia näyttämöineen.

Samaan Suomenselän maisemamaakuntaan kuuluvana myös Honkajoelle on ominaista maastonmuodoiltaan satakuntalaisittain hyvinkin kumpuileva hiekkaharjumaisema, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta Karvianjoen kulttuurimaisemaa.

Honkajoen keskustan tuntumassa lähes yksittäisenä on säilynyt Lankosken vanha talonpoikaistila, jonka päärakennus on vuodeta 1770. Rakennus edustaa maisemasta kadonnutta muistoa Honkajoen perinteisestä talonpoikais-asutuksesta.

Lankosken tilan kuisti on rakennettu 1800-1900-lukujen vaihteessa. Rakennuksen perniteinen ulkoasu on säilynyt arvostettavan hyvin.

Honkajoen elinkeinotoiminnan kannalta merkittävimpiä toimialoja ovat raskaskonekauppa (Yksi Suomen suurimmista keskittymistä) ja isot kasvihuoneviljelmät. Näin iso teollisuus vaikuttaa välttämättä maisemaan, tuoden sinne piippuja ja järjestellen perinteisen maaseutukylän asutuksen sijoittumista osaltaan täysin uudestaan. Honkajoen kunnalle ominainen Karvianjokilaaksoon tukeutuva maatalous on perinteisesti ryhmitellyt asutuksen on koko jokivarrelle. Uusien asuinalueiden sijoittelu on kuitenkin keskittymässä tuotannon muututtua ”omavaraistaloudesta teollisuudeksi” pääosin hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Honkatarhat Oy on tunnettu kasvihuonetuotannostaan. Arkkitehti Ilmari Mattilan suunnitteleman toimisto ja edustusrakennuksen ympärille levittäytyvät kasvihuonekentät näkyvät kaikista rakennuksen huoneista.

Hankatarhat Oy:n toimisto- ja edustusrakennus, arkkitehti Ilmari Mattila

Honkajoen kuntakeskustassa sijaitsee punatiilinen Honkajoen kunnanvirasto. Samaa arkkitehtuuria saumattomasti jatkaa kunnanviraston rakennuskompleksissa kirjasto sekä paloasema.

Kunnanviraston on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Reijo Kunnas Porista, 1960-luvun alkupuolella. Rakennuksen tasakatto korvattiin aumakatolla 1990-luvulla ja samalla rakennettiin myös lasinen sisääntulo, joka nykyisin hallitsee rakennusta.

Kunnantalo on kokenut nuorennusleikkauksen 1990-luvulla. Arkkitehti Reijo Kunnas

Siistiä tiiliarkkitehtuuria jatkaa Honkajoen nykyisessä keskustajulkisivussa uusi Honkajoen lukion ja yhteiskoulun teknisen käsityön rakennus koulunmäellä. Se toistaa julkisten rakennusten tiiliteemaa, ja on mielestäni raikas osoitus paikkaansa, hongikkoon sovitetusta julkisesta rakennuksesta.

Koulunmäen teknisen käsityön tila jatkaa julkisten rakennusten perinnettä loistavasti.

Lähde: Maisemamaakunnat Maisema-aluetyöryhmän mietintö I 1993, s. 21-23.