Euran esihistoriaan ja modernismia

Euran kunta on erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut sekoitus esihistoriaa ja modernismia. Euran rakennuskannassa ovat samaan aikaan läsnä esimerkiksi taiteilija Jalmari Karhulan kansallisromantisoitu jugend sekä modernisnin etunenässä kulkeneet kansallinen merkkiteos, Alvar Aallon Terassitalo ja Jokisauna Kauttualla.

Kiukaisten kunnan liityttyä Euraan vuoden 2009 alusta kunnan asukasmäärä on lähes 13 000, josta 7000 asuu kuntakeskuksessa. Euralla on vahvat historialliset perinteet, jotka liittyvät niin esihistoriaan kuin teollistuva yhteiskunnan vaiheisiin.

Euran kirkko sijaitsee Sorkkisten kylän raitilla, hautausmaan ympäröimänä. Josef Stenbäckin 1898 suunnittelema kirkko edustaa kertaustyylejä, gotiikkaa. Sen rakennusaineita ovat punagraniitti ja punatiili. Korjauksen vuonna 1920 suunnitteli myöskin arvostettu arkkitehti Erkki Huttunen ja julkisivukorjauksen vuosina 2000-2001 arkkitehdit Ola Laiho ja Markku Hyvönen Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Rauniosta.

Euran nuorisoseuran Pirtti edustaa kansallisesti maamme seurojentalojen parhaimmistoa. Taiteilija Jalmari Karhula Euran  Pirtti  vuodelta 1909 edustaa jugendia  Taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelemassa jugendtyylisessä suuressa puurakennuksessa on Karhulan arkkitehtuurille tyypillinen massiivinen katto-osa ja moniruutuiset ikkunat. Rakennuksen sisätiloissa on juhlasali ja näyttämö, ravintola, näyttelytila, lukusali ja kokoontumishuoneita. Pirttiä voi pitää Karhulan kokonaistaideteoksena, sillä hänen käsialaansa ovat rakennuksen kaikki yksityiskohdat. Euran pirtti liittyy kiinteästi Euran historialliseen kyläkuvaan ja identiteettiin. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvun alussa.

Euran Pirtti; taiteilija Jalmari Karhula 1909

Euran pirtti on massiivinen rakennus

Moniruutuiset ikkunat ja niiden leikkisä sijoittaminen tekevät Pirtistä omaleimaisen ja Karhulan kädenjäjestä tunnistettavan.

Esimerkin rakennusten uudesta käyttötarkoituksesta tarjoaa  Isovahen tilan (1912) Jalmari Karhulan käsialaa oleva  kivinavetta vuodelta 1920. Nykyään navetassa toimii Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme. Opastuskeskuksessa on esillä Euran poikkeuksellisen edustaviin esihistoriallisiin muinaislöytöihin liittyvä näyttely. Kivinavetasta ei valitettavasti ole kuvaa.

Sen sijaan kuva löytyy vielä yhdestä Jalmari Karhulan suunnittelemasta rakennuksesta, joka elävöittää kylänraittia hieman pidemmällä. Kyseessä on Karhulan suunnittelema jyrkkäkattoinen viljavarasto hänen kotitilansa läheisyydessä. Arkinenkin asia voi olla kiinnostava ja kaunis!

Toinen Euran rakennusperinnön erikoisuus on Kauttuan ruukinpuiston alueen moniilmeinen, säilynyt ja ennenkaikkea elävä rakennuskanta. Kauttualla sijainnut Ruukki on yksi kolmesta Satakunnassa toimineesta ruukista, Porin Noormarkun ja Ulvilan Leineperin lisäksi.

Terassitalo; 1939 Alvar Aalto

Terassitaloa

Kauttuan ruukin miljöötä

Nykyään Kauttualla toimiva Paperitehdas

Aino ja Alvar Aallon Jokisauna 1946

Jokisaunan alakerrassa sijaitsevat alkuperäiset saunatilat, yläkerrassa pukuhuoneet ja kahviotilat. Nykyisin rakennuksessa toimii Desingnpesula.

Myös Euran keskustassa modernismi näkyy toisinaan huikeissa mittasuhteissa.

Eura hyödyntää funktionalismin kärkirakennuksia myös nykyisessä keskustarakentamisessa. Euran kunnan verkkosivuilla kehotetaan: "Tule rakentamaan tulevaisuutta - uutta aaltoa Euraan". Ilmoituksessa on kyse Euran vuonna 2007 vahvistetusta asemakaavamuutoksesta, jolla Satakunnankadulle on osoitettu uusia tontteja uusille kiinnostavalta kuulostaville rakennuksille. "Kaava-alueen keskeisen kadun, Satakunnankadun varteen on kaavoitettu terassitaloja, viisi poikkeuksellisen mielenkiintoista asuin-liiketalotonttia."
Lisätietoja Euran suunnitelmista kunnan kotisivuilta.

Euran uusimpiin maamerkkeihin kuuluu Biolanin uusi kokeileva konttori ja edustusrakennus. Sen erikoisuuksiin kuuluvat olkikatto, lasipyramidi sekä ekologiset materiaalit.

Sorkkisten raitin varrella sijainnut tyypillinen 1960-luvun kunnantalo koki mittava muutoskorjauksen ja laajennuksen 2000-luvun alussa. Suunnittelijana toimi Euran kunnan tekninen johtaja rakennusarkkitehti Aarno Oksanen. Alkuperäinen MKR:n peruskunnantalo tyyppien mukaan toteutettu kunnantalo säilyi entisellään, mutta sen sisäänkäyntiin ja toiminnallisuuteen saatiin muutoksena huomattavia etuja.

Euran kunnantalo 1963 – 64 arkkitehti Juhani Nylund, Korjaus RA Aarno Oksanen.

Kaksi nykyään täysin erilaista pientä kaupunkia vierekkäin

Kokemäki ja Harjavalta, kaksi pientä kantasatakuntalaista kaupunkia, ovat toistensa vastakohtia monessa asiassa.

Vaikka ulkopuolisen silmin nämä kaupungit monesti niputetaan samaan Kokemäenjokilaakson alueen yhteyteen, ovat ne maisemallisesti muotoutunet melkoisen eri laisiksi.

Kokemäki toimi jo keskiajalla vanhan Satakunnan hallinnollisena keskusalueena. Kokemäen maisemassa, jopa kaupungin keskusta-alueella, on säilynyt rikkaasti arkeologisia muistoja ja jäänteitä joenvarren kulttuurisesta ja vauraasta menneisyydestä.

Pyhän Henrikin saarnahuoneeksi uskotun hirsirakennuksen suojaksi vuonna 1857 valmistunut Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylichin uusgoottilainen kahdeksankulmainen suojarakennus on yksi osoitus Kokemäen pitkästä ulotuvuudesta historiaan.

 

Kokemäen keskustataajaman maisema on säilynyt mittasuhteiltaan pienimuotoisena. Sen keskuskatu kaartuu harmaakivikirkon ympärille, joka kohoaa jylhänä mäen päällä. Suurin osa Kokemäen 8 080 asukkaasta (asukasluku 31.12.2009) asuu keskustaajaman ulkopuolella, haja-asutusalueella sekä kyläkeskittymissä. Sen kaupunkikuvassa korostuu kaksikerroksinen rakennuskanta, sillä rakennuspaineita kaupunkiasunnoille korkeampiin kerroksiin ei vanhastaan ole ollut. Kahden kerroksen korkuinen kaupunkikuva on tyypillistä Kokemäkeä.

Kustaa III:n kirkko;1786 yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz , laajennettu ristikirkoksi 1886 lääninarkkitehti C. J. von Heideken, korjattu 1936 arkkitehti K. S. Kallio

Edustava esimerkki Kokemäen säilyneestä kaupunkijulkisivun korkeudesta, klassistinen Ilmola eli Hotelli Seurahuoneena tunnettu liikerakennus vuodelta 1931.

Kokemäen raittia. Etualalla entisen apteekin liikehuoneiston jugendrakennuksen kulmaa.

Harjavalta on asutushistorialtaan yhtä vanhaa aluetta. Kokemäen tavoin viljelymaisemana kehittyneen alueen maisemaan toi kuitenkin muutoksen sen merkittävä teollistuminen sotien jälkeen. Vuonna 1937—39 voimalaitos ja pato muuttivat maisemaa rajusti. EAlkanut teollistuminen loi pohjan Harjavallan uudelleensuuntautumiselle ja aloitti samalla tarpeen keskustamaiseman kaupunkikuvan muutokselle. Muutos maaseututaajamasta pienen kaupungin keskustaksi muokkasi maisemasta selvästi kaupunkimaisen. Kaupunkialueen merkittävyyttä harjavaltalaisittain korostaa se, että Harjavallan 7548 asukkaasta(vuoden 2010 alussa) karkeasti jopa 7000 asukasta asuu taajama-alueella.

Harjavallan voimalaitos; 1939 Erik Bryggman. Vaikuttavan padon yksinkertainen jämäkkyys synnyttää dramaattisen poikittaislinjan maisemaan.

Padon päällä.

Sodan jälkeen rakennetut kerrostalot ovat kiinnostava muisto pienen teollisuuskaupungin mahtipontisuudesta.

Harjavallassa teollisuus on kokoajan myös maisemassa läsnä.

Näissä kahdessa kaupungissa niiden erilainen menneisyys loi kaupunkirakentamiselle erilaista käyttötarpeita ja samalla erilaista kaupunkitilaa. Molemmat on muodostettu kaupungiksi vasta vuoden 1977 kaupunkimuodostus-aallossa ja ne kehittyivät samanlaisella väestömäärällä silti niin erilaisiksi.
Kysymys kaupunkikuvan muotoutumisessa ja kehittymisessä on siitä, millaista rakennuskantaa kaupungin kehityksen kannalta on ollut tarpeellista rakentaa ja ylläpitää. Valinnat muovaavat rakennettua ympäristöä ja luovat kaupungille tyypillisen, omaleimaisen ja tunnistettavan julkisivun. Tästä olemassa olevasta kaupunkitilasta – keskuskatujen, liikerakennusten, julkisten rakennusten ja muun rakennetun ympäristön kokonaisuudesta – pohdiskelija voi tulkita myös sen muodostumiseen johtaneita kerroksia.